Nicklas Koski    Etusivu

5 Loppusanat

Tehtaan kuolema, kuten myös Berlin S+U ja 150 000 mk/kg muistuttavat ilmaisukieleltään elokuvaprojektorin edeltäjää taikalyhtyä, laterna magicaa. Taikalyhdyt olivat käytössä jo 1600-luvulta aina 1900-luvulle saakka jolloin elokuva syrjäytti ne (Huhtamo 1997, 15).

Taikalyhtyanimaatiot olivat huomattavan runollisia ja paljon värikkäämpiä kuin ensimmäiset mustavalkoelokuvat. Elokuvat kuvasivat arkista todellisuutta, kun taas taikalyhtyesitykset vetosivat mielikuvitukseen. Taikalyhty esitti unenomaisen, karrikoidun mielikuvitus-maailman (emt., 55). Taikalyhtyesityksen muodon määrittelivät osin tekniset rajoitukset. Sama koskee myös tekemiämme verkkoreportaaseja. Ne tehdään tekniikan ehdoilla.

Verkkoreportaasia voi verrata myös mutoskooppiin. Se oli 1800-luvun loppupuolella keksitty käsiveivillä käytettävä tirkistyslaatikko jolla katsottiin liikkuvaa kuvaa. Veivin avulla katsoja saattoi nopeuttaa tai hidastaa kuvan liikettä. Mutoskooppi oli läheisessä suhteessa katsojaan ja vuorovaikutteinen siinä missä nykyajan tietokoneella käytettävät multimediateoksetkin (emt., 9, 132).

Sama ilmaisutyyli ja vuorovaikutteisuus vaikuttaa tulevan yhä uudelleen ihmisten tietoisuuteen. Verkkoreportaasin nykyinen kehitysvaihe on kuin paluuta menneisyyteen, taikalyhdyn aikakauteen. Se voi myös olla vain välivaihe, kunnes verkossakin pystytään tehokkaasti välittämään tv-tasoista liikkuvaa kuvaa. Silloin verkkoteoksissa tällä hetkellä oleva runollisuus katoaa jälleen ja nykyisenkaltaiset teokset jäävät pienen ihmisjoukon ilmaisukanavaksi.

Näyttääkin siltä, että ilmaisussa kuljetaan syklisesti aina samoja polkuja, kunnes keksitään uusi viestintäkanava. Uudessa välineessä käytetään ensin aina yksinkertaista ilmaisutyyliä, kunnes tekniikka kehittyy ja saavutetaan aiempien medioiden taso. Elokuva esimerkiksi kärsi alkuaikoinaan mustavalkoisuudestaan, kun taikalyhty esitti kaiken väreissä.

Erkki Huhtamo on pohtinut mediakulttuurissa esiintyvää syklisyyttä. Hänen mielestään on kyse formuloista, jotka on mahdollista täyttää merkityksillä yhä uudestaan, kulloisenkin tarpeen mukaan. Formuloita Huhtamo kutsuu topoksiksi. Ne edustavat kulttuurien syklistä ja toistuvaa ulottuvuutta. (Emt., 10)

Tehtaan kuoleman tärkeimpänä päämääränä oli löytää uusi ilmaisun muoto verkkoreportaasille. Emme päässeet tutkimusmatkallamme aivan perille, mutta kuitenkin hyvän matkaa eteenpäin. Silti jäimme Tehtaan kuolemassa vielä liiaksi kiinni perinteiseen lehtien kerrontatapaan. Sanomme yksinkertaisesti liikaa. Katsoja ymmärtäisi jo vähemmästäkin mistä on kyse. Olemme langenneet kertomaan kaiken maan ja taivaan väliltä, kaiken mikä asiaan vain jotenkin liittyy. Hyvin yksinkertainen esitys olisi riittänyt. Pääsemme itse asian ytimeen jo ihan alussa, kun ruutuun tulee tekstit:

Vanha tehdas sai purkutuomion
taiteilijat
pienyrittäjät
tanssijat
musiikin tekijät
kaavoitettu tiilimurskaksi

Tätä asetelmaa me olisimme voineet hyödyntää paremmin toistamalla sitä ytimekkäämmin eri muodoissa, esimerkiksi käyttämällä tehokkaammin nyt kohtausten lopuissa olevia konerakennelmia. Katsojan kannalta olisi ollut huomattavasti antoisampaa katsoa ja käyttää jotain Eric Rodenbeckin teosten, Nomansland, Foosball tai A Winter’s Tale, kaltaista vuorovaikutteista, pelkistettyä, ytimekästä, runollista teosta. Me olisimme voineet pelkistää asiamme vain muutamaan sanaan tai lauseeseen, vain muutamaan kuvaan ja ääneen ja teoksesta olisi mielestäni tullut parempi. Mielipiteeseeni tosin saattaa vaikuttaa taittajan näkökulmani.

Verkkoreportaasi on laaja ja kehittyvä alue, joka tarjoaa hyviä jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Verkkoreportaaseja on maailmalla tehty varsinkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Nationalgeographic.com <http://www.nationalgeographic.com/> on tehnyt niitä jo vuodesta 1996. Näitä teoksia analysoimalla voisi saada hyvän kuvan verkkokerronnan kehittymisestä Internetin kehittymisen myötä. Kiinnostavaa olisi myös luoda laajempi katsaus verkkoreportaasia vastaaviin ilmiöihin historiassa, sekä pohtia kerronnan uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Seuraavana Osa 2: Lähteet

Nicklas Koski    Ylös    Etusivu

© 1999 Anni Kämäräinen & Nicklas Koski • Verkkoreportaasin synty
Pävitetty 1.10.1999 • www.nicklaskoski.com/gradu