Nicklas Koski    Etusivu

9 Verkkoreportaasin kielioppi

Isoilla alkukirjaimilla, välimerkeillä ja niiden puuttumisella on elämysosaan kirjoittamassani tekstissä suuri merkitys.

Lyhyiden lauseiden, jopa yksittäisten sanojen muodostama teksti on väistämättä fragmentaarista, joskus myös katkonaista. Tässä muodossa pisteiden, pilkkujen ja muiden välimerkkien painoarvo kohoaa huimasti verrattuna painetussa tekstissä tai johdonmukaisen lineaarisesti etenevässä verkkotekstissä käytettäviin välimerkkeihin.

Kun ruudulla on kerrallaan näkyvissä vain hyvin lyhyt teksti, pisteen käyttö tekee siitä entistä lyhyempää. Pisteen tehtävä on erottaa eri ajatuskokonaisuudet toisistaan, ja sen se myös tekee.

Reportaasissamme olen unohtanut pisteet lähes kokonaan, mikä mielestäni auttaa rakenteeltaan vapaata tekstiä pysymään ajatukseltaan koossa. Ajatus yksinkertaisesti jatkuu luontevasti, jos eri lauseita ei ole pilkottu pistein. Tämä auttaa myös tekemään samantekeväksi sen, mikä seuraava esiin tuleva lause sattuu multilineaarisessa tekstissä olemaan.

Iso alkukirjain toimii pitkälti samalla periaatteella pisteen kanssa. Jos tekstikokonaisuus alkaa isolla kirjaimella, lukija todennäköisesti arvelee, että tekstin ja sitä edeltävän tekstin välillä on suurempi ajatusero kuin pieniä kirjaimia käytettäessä.

Välimerkittömyyteen ja pieniin alkukirjaimiin on helppoa löytää myös muita syitä. Verkon käyttäjille teksti ilman välimerkkejä ja isoja kirjaimia on (jopa liiankin) tuttua ja luontevaa (ks. esim. Seretin, 1999). Esimerkiksi sähköpostiviestit ja chat-tekstit ovat yleensä hyvin vapaamuotoisia, jopa tajunnanvirtamaisia. Välimerkkien ja isojen alkukirjainten käytössään elämysosan teksti jäljittelee sähköpostista ja chateista tuttua käytäntöä ja pyrkii myös siten pois lehtitekstin ilmaisusta.

Tämä ei tietenkään oikeuta kirjoittamaan huonoa kieltä. Kuten Leena Krohn (1994) toteaa, on uuvuttavaa raivata tietään Internetistä löytyvän huonosti kirjoitettujen, väärin tavattujen ja sisällöltään köyhien viestien tuhotulvan.

Elämysosan välimerkittömyys muistuttaa sähköpostiviestien ja verkkokeskustelujen lisäksi jossain määrin myös New Journalismissa käytettyä kieltä. Esimerkiksi Tom Wolfe käyttää välimerkkejä huolettomasti tuhlaillen, leikitellen välillä niiden puutumisella. Tyyliin kuuluu myös ahkera kursivoinnin, versaalien ja itse keksittyjen sanojen käyttö.

Wolfelle vapaamuotoinen kieli merkitsi tyylikeinoa, tarkoituksellisen epäjohdonmukaisen ilmaisun välinettä, jolla hän halusi kuvata puheen lisäksi myös ajattelun kulkua (Wolfe 1973, 21–22). Tekstini välimerkittömyyttä voi pitää samaan tapaan toimivana tajunnanvirtamaisena tyylikeinona. Korostan kuitenkin, että tavoittelen sillä ennen kaikkea selkeyttä ja jatkuvuutta lukijalle kenties vaikeasti hahmottuvassa tekstissä.

Seuraavana Osa 1: Tehtaan kuoleman tekstin arviointia

Nicklas Koski    Ylös    Etusivu

© 1999 Anni Kämäräinen & Nicklas Koski • Verkkoreportaasin synty
Pävitetty 1.10.1999 • www.nicklaskoski.com/gradu