Nicklas Koski    Etusivu

Esipuhe

Verkkoreportaasi on journalistinen teos, jossa yhdistyvät reportaasille ominaiset piirteet ja ainoastaan tietoverkossa mahdolliset ominaisuudet, joista tärkein on vuorovaikutteisuus. Verkkoreportaasi on medioiden synteesi, jossa tietoverkon mahdollisuudet, painettu lehti, televisio, radio ja jopa elokuva sulautuvat yhdeksi uudeksi ilmaisumuodoksi.

Haluamme tutkia reportaasin avulla verkkojournalismia, sen mahdollisuuksia ja ongelmia. Pyrimme myös kehittämään uusia, verkon erityispiirteitä hyödyntäviä ilmaisukeinoja, joita esimerkiksi nykyiset suomalaiset verkkolehdet kaipaavat kipeästi. Pelkkä painettuun lehteen kirjoitetun aineiston siirtäminen verkkojulkaisuun ei riitä.

Näiden kansien sisällä on kaksi erillistä tutkielmaa, jotka molemmat ovat osa verkkoreportaasia käsittelevästä opinnäytetyöstä. Toinen, aivan yhtä tärkeä osa on journalistinen teos Tehtaan kuolema. Tutkielmat ovat samalla myös osa laajempaa kokonaisuutta, sillä verkkoreportaasi Tehtaan kuoleman takana on neljän hengen työryhmä. Verkkoreportaasimme tekstit kirjoitti Anni Kämäräinen, valokuvaajina olivat Nicklas Koski ja Anni Kämäräinen, videokuvaajana ja leikkaajana oli Suvi Vesalainen. Heini Kettunen vastasi äänistä. Ohjelmoinnin, graafisen suunnittelun sekä lopullisen äänimaailman teki Nicklas Koski. Kaikki osallistuivat käsikirjoituksen tekemiseen. Jokainen ryhmän jäsen käsittelee tutkielmassaan samaa journalistista teosta kukin omasta näkökulmastaan. Lisäksi tutkimme myös muita, lähinnä verkkoreportaaseiksi luettavia verkkoteoksia.

Näissä kansissa olevat tutkielmat valmistuivat keväällä 1999. Anni Kämäräinen käsittelee kirjallisessa erittelyssään journalistisen tekstin asemaa verkkoreportaasissa sekä Tehtaan kuoleman tekstin kirjoitusprosessia. Hän pohtii, mitä verkkoreportaasin teksti toimittajalle ja lukijalle oikeastaan tarkoittaa. Nicklas Koski puolestaan käsittelee verkkoreportaasin taittoa, graafista ulkoasua sekä teknistä toteutusta. Hän kirjoittaa reportaasin tekemisprosessista taittajan näkökulmasta katsottuna. Tutkielmissa on päällekkäisyyksiä, joten toivomme lukijalta kärsivällisyyttä. Mielestämme kaksi erillistä osaa on kuitenkin samalla myös hyvä ratkaisu, sillä näin lukijalle tarjoutuu konkreettinen tilaisuus tarkastella kahta erilaista näkemystä verkkoreportaasin teosta.

Opinnäytetyömme on syntynyt Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun 1997–1999 järjestämässä Elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelmassa. Aloitimme verkkoreportaasin tekemisen syksyllä 1998 ja saimme sen valmiiksi huhtikuussa 1999. Tehtaan kuolema julkaistiin Telia InfoMedian Interactiven Sirkus.com -verkkopalvelussa. Reportaasintekemiseen saimme tukea Suomen kulttuurirahastolta ja Tampereen yliopistolta.

Tehtaan kuolema kertoo vanhoista tehtaista ja niissä viihtyvistä ihmisistä. Nämä tehtaat eivät tuota enää tavaraa, mutta ne ovat edelleen oleellinen osa kaupunkilaisten elämää. Ne ovat työtiloja, harrastuspaikkoja ja samalla konkreettinen dokumentti kaupungin historiasta.

Verkkoreportaasimme kohteina ovat vanha leipomo Tanssisali Lutakko Jyväskylässä, Pyynikin Panimo Tampereella ja köysitehdas Manilla Turussa. Ne ovat tärkeitä rakennuksia varsinkin pienyrittäjille, taiteilijoille ja nuorille. Halpojen vuokrien ja toimivien työtilojen vuoksi niistä on muodostunut vapaan, omaehtoisen kulttuurin keskuksia. Silti päättäjät ovat määränneet rakennukset purettaviksi. Nämä vanhat tehtaat edustavat samalla muitakin saman kohtalon uhkaamia rakennuksia Suomessa. Ne edustavat rakennuksia, joiden arvoa ei voi mitata rahassa eikä arkkitehtonisen merkittävyyden perusteella.

Tehtaan kuolema sijoittuu journalismin ja mediataiteen välimaastoon. Tämä aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Kun teoksessa on piirteitä molemmista maailmoista, sitä on vaikea lokeroida johonkin tiettyyn kategoriaan. Tällainen journalismin ja taiteen rajamailla liikkuva työ ei ole helppo teos tekijöilleen eikä varsinkaan julkaisijoilleen ja lukijoilleen. Toisille teos on liian journalistinen, toisille liian taiteellinen.

Ongelmia aiheutti myös valitsemamme väline. Verkossa ei voida täysin hyödyntää tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia, sillä aina on otettava huomioon heikoin linkki, hidas modeemi. Olemme siis tavallaan jakelukanavamme vankeja.

Miksi tällainen teos sitten kannattaa tehdä verkkoon?

Verkko merkitsee välineenä samalla sekä rajoituksia että mahdollisuuksia. Tehtaan kuolema on nimenomaan verkkoreportaasi, koska verkko tarjoaa mahdollisuuden kokeilla vuorovaikutteisuutta osana reportaasia.

Verkko on myös kiinnostava jakelukanava. Vaikka verkkoreportaasi on kallis toteuttaa, ovat jakelukustannukset nimelliset. Verkon kautta saamme myös maailmalaajuisen peiton ja suuren potentiaalisen yleisön. Juuri tästä syystä teimme Tehtaan kuolemasta myös englanninkielisen version.

Verkkoreportaasi soveltuu huonosti nopeaan tuotantotahtiin. Se vaatii suuren tuotantotiimin ja eri alojen erikoisosaamista, riippuen siitä minkälainen reportaasista tulee. On siis hyvin ymmärrettävää, että nykyisissä suomalaisissa verkkojulkaisuissa ei verkkoreportaaseja juuri ole pystytty tuottamaan.

Opinnäytetyö oli erinomainen tilaisuus tutkia verkkoreportaasin mahdollisuuksia ja ongelmia. Toivomme, että Tehtaan kuolema ja kirjoittamamme tutkielmat herättävät ajatuksia ja voivat olla jopa avuksi verkkojournalismin uusia ilmaisumuotoja etsittäessä.

Tampereella 14. toukokuuta 1999

Anni Kämäräinen
Nicklas Koski

Tehtaan kuolema löytyy verkosta seuraavista osoitteista:
www.nicklaskoski.com/tehdas/
www.sirkus.com/areena/frame.asp?/areena/tehdas/
www.uta.fi/laitokset/tiedotus/ekj/tehdas/

Seuraavana Osa 1: Johdanto

 

Nicklas Koski    Ylös    Etusivu

© 1999 Anni Kämäräinen & Nicklas Koski • Verkkoreportaasin synty
Pävitetty 1.10.1999 • www.nicklaskoski.com/gradu