| Nicklas Koski | |
Kirjoittanut Nicklas Koski 21.04.1998
Keinohenkilön luominen internettiin on hyvin helppoa. Verkossa henkilö voi olla kasvoton ja ilman minkäänlaista taustaa. Kuitenkin hän voi samalla olla uskottava auktoritetti jolle puhutaan suoraan. Kuvitteellinen henkilö Vivian Dei luotiin tietoyhteiskuntareportaasin tekemistä varten. Hänet rekisteröitiin keskutelufoorumi Duuni.netin käyttäjäksi muutamalla yksinkertaisella tempulla. Deille hankittiin sähköpostiosoite ja hänelle luotiin meriittilista. Näin keinohenkilö saattoi osallistua tietoyhteiskunnasta käytäviin keskusteluihin.
Duuni.net on periaatteessa tarkoitettu ainoastaan sellaisille henkilöille jotka ovat työsuhteessa tai itsenäisiä yrittäjiä. Tämä luo palvelulle auktoriteettia luotettavana kanavana jota ammattilaiset käyttävät. Duuniin rekisteröitymisen ehtona on tiettyjen henkilötietojen luovuttaminen. Duunin käyttäjällä on muun muassa oltava oma sähköpostiosoite. Jos kuvitteellisen henkilön takana oleva taho haluaa säilyttää salaisuutensa, ei tämän omaa oikeaa sähköpostiosoitetta voi antaa. Se paljaistaisi tahon. Tämä ongelma voidaan kiertää käyttämällä jotain verkon monista ilmaisista sähköpostipalveluista.
Vivian Deille hankittiin osoite vivian.dei@kurir.net ruotsalaisesta Kurir-palvelusta. Sitä ei tunneta Suomessa ja siksi on myös epätodennäköistä että joku tunnistaisi sen ilmaispalveluksi. Ilmaispalvelun käyttäminen söisi keinohenkilön uskottavuutta, varsinkin kun Dein Kurir-palvelusta lähettämissä kirjeissä on parin rivin mainos kussakin. Dei voi viestinnässään kuitenkin käyttää Duunin sisäistä postipalvelua. Tällöin ei ilmaispalvelun käyttö tule ilmi. Ruotsalainen sähköpostiosoite toimii vain välityskanavana postille, joka lähetetään edelleen keinohenkilön takana olevalle taholle. Duuni.net on sulkenut Vivian Dein käyttäjätunnuksen.
Eettiset kysymykset nousevat helposti esille kun käytetään keinohenkilöä. Onko esimerkiksi oikein esiintyä väärällä nimellä Duunin kaltaisessa palvelussa. Perinteisiin lehtiin moni kirjoittaa nimimerkillä eikä sitä pidetä tavattomana. Pseudonyymejä puolestaan on kauan käytetty suojaamaan kirjailijan henkilöllisyyttä silloin kun kirjan julkaiseminen saattaisi vahingoittaa häntä.
Väärän nimen käyttäminen ei ole harvinaista inernetissäkään. Verkon käyttäjät eivät koskaan ole pitäneet oman nimensä ilmoittamisesta eri palveluihin ja he inhoavat kyselylomakkeiden täyttöä ja rekisteröitymistä. Sinänsä väärällä nimellä esiintymisestä ei Duunissa ole mitään haittaa. Eri asia on muiden väärien tietojen anto, kuten kuvitteellisista työpaikoista kuvitteellisissa yrityksissä. Vivian Dei sijoitettiin tutkimusjohtajaksi keksittyyn Dei CG Inc:iin. Hänen meriittilistaansa laajennettiin toisella keksityllä toimenkuvalla, päästrategina keksityssä yhtiössä Ovia Maio Ltd:ssä. Tällä tavalla hän sai enemmän auktoritettia.
Markkinointi&Mainonta-lehti otti pian rekisteröitymisen jälkeen yhteyttä Vivian Deihin ja halusi julkaista tämän Duuniin kirjoittaman kolumnin. Mikään Dein keksityistä ominaisuuksista ei ollut herättänyt heidän epäilystään henkilön todellisesta minästä. Lehden toimittaja valitteli kylläkin sitä, ettei hän löytänyt Dein yhteystietoja mistään, muuta kuin sähköpostiosoitteen.
Tämä tapaus alkaa jo lähennellä sitä rajaa, missä väärällä nimellä esiintyminen voi olla haitallista. Mitä tekisimme jos keinohenkilöllemme tulisi vaikka luennointipyyntö? Tai jos hänestä haluttaisiin valokuva? Tai jos hänelle haluttaisiin maksaa kolumnista palkkio? Näissä tapauksissa hänen henkilöllisyytensä on vaarassa paljastua. Toisaalta hänen henkilössään on jo jotain salaperäistä koska hänellä ei ole puhelinnumeroa, ei osoitetta, eikä hänen yrityksestää löydy tietoa mistään. Epäluuloinen voisi tässä vaiheessa jo arvata mistä on kysymys. Tässä mielessä eettistä ongelmaa ei ole. Vivian Deille on myös lähetetty sähköpostimainoksia.
Lue myös nämä
21.04.1998 Keinohenkilön luominen verkkoon
01.02.1998 Keinotodellisuutta ei ole
01.12.1997 Multimedia vastaan pelkistäminen
| Nicklas Koski | |
© 1996–2024 Nicklas Koski • www.nicklaskoski.com