{"id":463,"date":"2006-12-06T09:01:23","date_gmt":"2006-12-06T07:01:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/sosiaalinen-media\/aikakauslehtien-verkkopalvelut-puutteellisia\/"},"modified":"2006-12-06T09:01:23","modified_gmt":"2006-12-06T07:01:23","slug":"aikakauslehtien-verkkopalvelut-puutteellisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/sosiaalinen-media\/aikakauslehtien-verkkopalvelut-puutteellisia\/","title":{"rendered":"Aikakauslehtien verkkopalvelut puutteellisia"},"content":{"rendered":"<p>Ruotsin aikakauslehtien verkkopalveluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n heikosti verkon uusia mahdollisuuksia verrattuna vastaaviin amerikkalaispalveluihin <a href=\"http:\/\/www.vassaeggen.se\/2006\/12\/svenska_magasinfoerlag_usla_p.html\" title=\"Svenska f\u00f6rlag usla p\u00e5 webben\">kirjoittaa Olle Lidbom<\/a>. <strong>Vain 13 prosenttia ruotsalaisista aikakauslehdist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 blogia ja vaivaiset viisi prosenttia tarjoaa RSS-sy\u00f6tteit\u00e4<\/strong>. Vain keskustelupalstat ovat yleistyneet ja niit\u00e4 tarjoaa 36 prosenttia aikakauslehdist\u00e4.<\/p>\n<p>Tilanne ei taida olla juuri parempi Suomessa. Aikakauslehtien ongelmana on se, ett\u00e4 <strong>verkkopalvelun pel\u00e4t\u00e4\u00e4n kannibalisoivan painettua lehte\u00e4<\/strong>. Miksi tilata painettu lehti jos sis\u00e4ll\u00f6n saa ilmaiseksi netist\u00e4? T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 on pohdittu jo vuosia. Verkkopalveluiden k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat usein niin pieni\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 on vaikea kaupallistaa. Kun l\u00e4hes koko liikevaihto tulee yh\u00e4 painetusta lehdest\u00e4, niin on vaikea l\u00e4hte\u00e4 kyseenalaistamaan jo kymmeni\u00e4 vuosia toiminutta liiketoimintamallia.<\/p>\n<p><!--more--><br \/>\nErikoistuneet aikakauslehdet ovat perinteisesti koonnet yhteen lukijoita, joita yhdist\u00e4\u00e4 jokin asia, esimerkiksi harrastus. Lehdet ovat kuitenkin menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n roolin ja yhteis\u00f6llisyys on siirtynyt nettiin. Erikoistuneet pienen kohderyhm\u00e4n <strong>verkkoyhteis\u00f6t ovat keskustelupalstojen ja blogien avulla yh\u00e4 enemm\u00e4n saaneet yhteis\u00f6j\u00e4 yhteen kokoavan roolin<\/strong>. Verkkoyhteis\u00f6iss\u00e4 lukijat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat kohdata toisensa suoraan ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 tulee paljon lehte\u00e4 intensiivisempi kokemus.<\/p>\n<p>Suomalaisten aikakauslehtien on korkea aika tehd\u00e4 asialle jotain. Useimmissa mediataloissa mietit\u00e4\u00e4n varmaan kovasti verkkostrategiaa ja internetin suhdetta painettuun mediaan. Varmaa on se, ett\u00e4 jos aikakauslehdet eiv\u00e4t aktivoidu netiss\u00e4, niin erikoistuneet verkkoyhteis\u00f6t viev\u00e4t lehtien kohdeyleis\u00f6n ja mainosrahat netiss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ruotsin aikakauslehtien verkkopalveluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n heikosti verkon uusia mahdollisuuksia verrattuna vastaaviin amerikkalaispalveluihin kirjoittaa Olle Lidbom. Vain 13 prosenttia ruotsalaisista aikakauslehdist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 blogia ja vaivaiset viisi prosenttia tarjoaa RSS-sy\u00f6tteit\u00e4. Vain keskustelupalstat ovat yleistyneet ja niit\u00e4 tarjoaa 36 prosenttia aikakauslehdist\u00e4. Tilanne ei taida olla juuri parempi Suomessa. Aikakauslehtien ongelmana on se, ett\u00e4 verkkopalvelun pel\u00e4t\u00e4\u00e4n kannibalisoivan painettua lehte\u00e4. Miksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,22],"tags":[],"class_list":["post-463","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sosiaalinen-media","category-verkkoyhteisot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=463"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/463\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nicklaskoski.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}