Nicklas Koski - Essee
Nicklas Koski

Multimedia vastaan pelkistäminen

Kirjoittanut Nicklas Koski 01.12.1997

World wide web on muutamassa vuodessa kehittynyt huimasti niin tekniikaltaan kuin visuaaliselta ilmeeltäänkin. Teknologia on kuitenkin aina määrännyt kehittymisen tahdin. Tämä on katsaus sivustojen visuaalisen ilmeen kehittymiseen ja tämän suhteesta verkkoteknologian kehittymiseen.

Funktionalismi vai multimedia

Verkkotekniikka mahdollistaa tällä hetkellä todella näyttävän multimedian esittämisen. Pullonkaulana on kuitenkin vielä hitaat verkkoyhteydet.

Eri sivustoilla on hyvinkin erilaiset käyttäjäkunnat erilaisine tarpeineen, kaikki eivät halua viimeisintä tekniikkaa sivuille. Seurauksena on sivustojen jakautuminen visuaaliselta ilmeeltään kahteen eri leiriin, funktionalistisen ja multimediaalisen muotokielen leiriin.

Vastareaktiona kaikelle teknologiselle vouhotukselle on syntynyt pelkistetyn funktionalismin liike, joka pyrkii välttäämään turhaa grafiikkaa ja turhia teknisiä kikkoja sivustoilla. Visuaalisen ilmeen tulisi olla hyvin käytännönläheinen. Sen tulisi parantaa sivuston luettavuuta, sen tulisi nopeuttaa sivujen latautumista ja sen tulisi mahdollistaa sivujen lukeminen vanhemmillakin selaimilla.

Sivustot joilla käydään usein, pyrkivät keventämään grafiikkaansa, tai jättämään sen kokonaan pois. Funktionalismin esitaistelijoina toimivat lähinnä sivustot, jotka tarjoavat päivittäispalveluita, kuten uutisia, keskusteluja, tietokantoja ja muuta teksti-intensiivistä materiaalia. Palvelujen käyttäjät haluavat nopeasti latautuvia sivuja joissa sisältö on tärkeintä, ei grafiikka. Funktionalismin ei kaikesta huolimatta tarvitse merkitä tylsiä sivuja, ne voivat olla hyvinkin tyylikkäitä.

Pelkistetyillä sivustoilla on visuaalisen ilmeen lisäksi myös rakenteellisia eroja multimediaalisiin sivustoihin verrattuna. Päätoimintoihin pääsyä pyritään helpottamaan tekemällä pääsivusta sellainen, että sieltä helposti pääsee kaikille osastoille. Tietoa tarjotaan heti, sitä ei piiloteta hierarkiaan monen klikkauksen taakse. Tämäkin nopeuttaa osaltaan palvelun käyttöä.

Hyvä esimerkki funktionalistisista sivuista on HotWiredin Webmonkey-palvelu. Sivustoa on juuri kevennetty huomattavasti yleisökyselyn tuoman palautteen perusteella. Lukijat halusivat nimenomaan pelkistettyjä sivuja vähällä grafiikalla. Kuvia on sivustolla vain nimeksi. Samaa minimalistista tyyliä edustaa myös ruotsalainen uutispalvelu Macpower (lopetettiin kannattamattomana). Sivustojen keventäminen visuaalista ilmettä pelkistämällä on kovasti yleistynyt kuluneena vuonna.

Kehitys on toisaalta mennyt myös kohti visuualisesti erittäin näyttäviä sivustoja, jotka käyttävät hyväkseen lähes kaikkia tekniikan suomia mahdollisuuksia. Multimediaaliset sivut tarjoavat elämyksiä. Nämä elämykset voivat olla mainoksia, esitteitä, pelejä, verkkotaidetta ja muita viihteellisiä palveluja.

Multimedian käyttö vaatii jonkin verran teknistä osaamista lukijoilta. Tekninen kynnys saa elämyssivuilla kuitenkin olla korkea, koska palvelun käyttäjä odottaa sivustolta juuri elämyksiä. Sivuille tullaan harvoin ja käyttäjät ovat usein valmiita näkemään hieman vaivaa voidakseen nauttia elämyksestä täysipainoisesti.

Kehittyneillä multimediaalisilla sivustoilla on myös erilainen rakenne kuin pelkkää informaatiota tarjoavilla sivustoilla. Alasivuja käytetään runsaasti, sillä joka sivulla on vain vähän tietoa. Käyttäjä joutuu klikkailemaan runsaasti päästäkseen perille tiedon ja viihteen ääreen.

Kehittyneitten elämyssivujen ei suinkaan tarvitse olla raskasta grafiikkaa pursuavia surffailijan painajaisia. Nykyinen plug-in -teknologia, kuten Flash ja Shockwave, mahdollistavat animaation ja elokuvan esittämisen verrattain pienellä tiedostokoolla. Multimedia sopii kuitenkin paremmin elämyksien tarjoamiseen kuin tiedon jakamiseen.

Teknologian synty

Kehitys kohti entistä näyttävämpiä sivustoja on tapahtunut asteittain. Verkon alkuaikoina sivustojen ilmeet olivat karuja. Grafiikkaa ei juuri käytetty, sivut olivat tekstipainotteisia.

Sivuja tekivät usein palvelinten tekniset ylläpitäjät, sekä harrastelijat. Heillä oli harvoin minkäänlaista ymmärtämystä designista. Palveluissa sisältö oli tärkeintä ja muotokieli oli lainattu www:tä edeltäneistä tekstipohjaisista gopher-palveluista.

Sivujen karuus johtui siis osin puuttuvasta graafisesta tietämyksestä. Suurempi syy oli kuitenkin verkon tekninen kehittymättömyys. Ei yksinkertaisesti vielä ollut sellaista teknistä standardia, että sivuja olisi voitu muotoilla graafisesti.

Ongelmaan oli tulossa helpotusta. Verkkovallankumouksen käynnistänyt Mosaic-selain nimittäin mahdollisti kuvien käytön verkkosivuilla. Selaimesta tuli tavattoman suosittu ja sivustoista voitiin nyt tehdä näyttävämpiä grafiikan avulla. Mahdollisuudet olivat kuitenkin vielä rajallisia. Grafiikan sijoittelua sivulla ei voitu määritellä, eikä taustakuvia käytetty. Tämän takia sivustot pysyivät yleisilmeeltään harmaina.

Netscapen Navigator 2 -selain, NS2, lisäsi huomattavasti grafiikan käyttömahdollisuuksia. Selain oli yleisin verkon varsinaisen läpimurron aikana ja se mahdollisti taustakuvan käytön, grafiikan paremman sijoittelun, tekstikokojen määrittelyn ja taulukoiden käytön sivun sisällön tarkkaan sijoittelluun. Selain tuki myös ensimmäisenä framejä, joskin tämä tekniikka oli vielä alkeellista.

Navigator 2 aloitti verkon varsinaisen graafisen aikakauden sallimalla grafiikan lähes vapaan käytön sivuilla. Tämä ohjelma vapautti sisällöntuottajat teknisistä kahleista ja antoi heidän mielikuvitukselleen mahdollisuuden kehittää uusia visuaalisia ratkaisuja.

Kehitys jatkui kiihkeänä ja Navigatorin kolmas versio toi lisäparannuksia selaintekniikkaan. Muun muassa frameille oli parempi tuki. Teknisiä mahdollisuuksia pyrittiin usein hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista. Grafiikalla mässäilevät sivustot olivat ja ovat vieläkin tavallisia. Käyttäjiä yritettiin houkutella tekemällä kaikesta sisällöstä, myös tekstistä, grafiikka. Tämä johti tuskastumiseen hitaitten linjayhteyksien päässä olevien modeemikäyttäjien keskuudessa. Sivujen latautumisajat venyivät pitkiksi.

Verkon kasvaessa myös Microsoft lähti tavoittelemaan osuutta selainmarkkinoista. Yhtiö käynnisti niin kutsutun selainsodan, tuomalla markkinoille Internet Explorerin, IE, josta pikkuhiljaa kehittyi Navigatorin veroinen tuote.

»Sota» vain kiihdytti teknistä kehitystä. Netscape ja Microsoft keksivät kilvan uusia verkko-ominaisuuksia, kuten dynaamisen html:n, kanavateknologian ja sivuihin liitettävät kirjasintiedostot. Lisäksi tulivat erilaiset scripti- ja ohjelmointikielet, joiden avulla sivuille voitiin lisätä interaktiivisia toimintoja ja plug-init joiden avulla sivuille voidaan lisätä animaatiota, filminpätkiä ja ääntä.

Uuden teknologian ongelmat

Uuden selaintekniikan tuomia mahdollisuuksia käytetään hyväksi vain rajoitetusti. Ongelmana ovat vanhat vielä käytössä olevat selaimet, jotka eivät ymmärrä kehittyneempien sivujen koodia. Usein verkkopalvelujen tarjoajat haluavat sivustonsa olevan yhteensopiva kaikkien yleisten selainten kanssa.

Isommat palveluntarjoajat ratkaisevat ongelman tekemällä sivustostaan useita eri versioita. Vanhan tekniikan käyttäjille tarjotaan pelkistettyä perusratkaisua ja uuden tekniikan käyttäjille tarjotaan hienostuneempaa sisältöä. Tämä voidaan toteuttaa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, kuten javascriptillä tai html-komennoin.

Surffailijat voidaan joko ohjata kokonaan erillisille sivustoille sen mukaan mitä selainta he käyttävät, tai samalla sivulla voidaan tarjota sisältö eri muodoissa. Tällaiset selainkohtaiset ratkaisut vaativat kuitenkin suurempia voimavaroja palveluntarjoajalta. Useamman rinnakkaisen sivuston ylläpitäminen on harvoin taloudellisesti mahdollista ja siksi uuden tekniikan käyttö on vielä rajoitettua vaikka uudet selaimet ovat jo suosittuja.

Uusimmassa selainsukupolvessa on lisäksi ongelmana tietyn tasoinen tekninen yhteensopimattomuus. Microsoft ja Netscape ovat selainsodassaan päätyneet varsin erilaisiin ratkaisuihin toteuttaessaan eri verkkotoimintoja. Tämä on johtanut siihen, että verkkopalvelujen tarjoajien on tehtävä sivustostaan vielä kaksi eri versiota voidakseen hyödyntää sekä IE4:n että NS4:n ominaisuuksia.

Microsoftin ja Netscapen sapelinkalistelusta johtuva standardien puuttuminen johtaa väistämättä kustannusten nousuun verkkosivujen tuotannossa. Tämä kehitys suosii suuria palveluntarjoajia joilla on varaa lähteä taloudellisen riskin sisältäviin teknisiin kokeiluihin. Pienempien palveluntarjoajien on yhä vaikeampi menestyä, varsinkin kun verkon tuottavuus on vielä huonoa. Mainostulot ovat vähäiset eivätkä maksulliset palvelut vielä kannata.

Tekninen kilpailu johtaa todennäköisesti eri verkkopalvelujen ryhmittymiseen saman katon alle. Syntyy suuria sivustokokonaisuuksia jotka tarjoavat kaikkea mitä ihminen voi verkosta haluta.

Ruotsissa suuriin verkkopalveluihin panostetaan jo täysillä. Ruotsin posti ja Telia ovat kumpikin perustaneet omalla tahollaan mittavan ja suosituksi tulleen verkkopalvelun, Torget ja Passagen, jotka kumpikin tarjoavat viihdettä, uutisia ja verkkohakemistoja. Alma Median suuromistajiin kuuluva Marieberg on perustanut useita menestyneitä uutispalveluita ja on tuomassa markkinoille uutta Pointcastin tapaista ruudunsäästäjäuutispalvelua 25 timmar. Hanke pantiin jäihin 1998.

Tällaiset hankkeet puuttuvat Suomesta. Meillä ei vielä oikein osata hyödyntää verkkoa kaupallisiin tarkoituksiin. Tästä on kuitenkin muutama poikkeus, kuten Talentumin Duuni.net ja Serveri.net. Nykyään Haku.net. Suuria ja kaikenkattavia uutispalveluja meillä ei kuitenkaan ole, ne ovat arvatenkin vasta tulossa. Alueellisten lehtien uutispalvelut ovat kaikki vielä rajattuja ja pienimuotoisia, ne eivät esimerkiksi päivity jatkuvasti.


Lähteet



Lue myös nämä
21.04.1998  Keinohenkilön luominen verkkoon
01.02.1998  Keinotodellisuutta ei ole
01.12.1997  Multimedia vastaan pelkistäminen

Nicklas Koski   

© 1996–2018 Nicklas Koski • www.nicklaskoski.com