Kauppalehden uudesta yritystietopalvelusta löytyy myös yritysten rekisteröimät suomalaiset verkkotunnukset. Toiminnon avulla yritys voi katsoa mitä verkkotunnuksia kilpailija on rekisteröinyt ja onko yritykseltä tulossa uusia tuotelanseerauksia.
Yritystietoalvelu on merkittävä lanseeraus Kauppalehdelle. Palvelu avattiin 15. syyskuuta ja sillä on jo noin 50 000 eri kävijää viikossa. Kauppalehden tavoitteena on kasvattaa kävijämäärää vielä paljon korkeammalle. Perinteisillä ammattilaisille suunnatuilla yrityshauilla Yritystelellä on 151 000 ja Inoalla 114 000 kävijää viikossa.
Lue lisää aiheesta: Kauppalehti näyttää yritysten verkkotunnukset
Suomalaisilla uutissivustoilla valokuvien käyttö on pitkään ollut taka-alalla. Viime aikoina kuvien lukumäärä on ilahduttavasti runsastunut, mutta usein kuvat ovat kuitenkin pienikokoisia. Koska suomalaisilla sivustoilla ryhdytään rohkeasti käyttämään isoja kuvia?
Olen jo useita vuosia ihaillut norjalaisen Dagbladet-uutissivuston kuvankäyttöä. Jo etusivulla pääjutun kuva on totuttua huomattavasti isompi ja varsinaisella artikkelisivulla kuva lävähtää esille melkein koko ruudun kokoisena (katso alla oleva kuva). Tällaisia kuvia on ilo katsoa. Iso kuva välittää tunteita ja symboliikkaa paljon paremmin kuin se perinteinen postimerkin kokoinen kuva.
Isojen kuvien esteenä oli joskus vuosia sitten kotien hitaat nettiyhteydet. Tämän ei luulisi enää olevan ongelma. Onhan suositut sivustot muutenkin tapetoitu isoilla mainoksilla, miksei siis myös uutiskuvilla?
Verkkouutisointi on tähän saakka kilpaillut perinteisten medioiden kanssa uutistekstien avulla ja tiedonvälityksen nopeudella. Tulevaisuudessa toivon mukaan panostetaan myös netin uutiskuviin entistä enemmän. Jos kuva on mielenkiintoinen, niin sehän voisi jopa ottaa pääroolin, jolloin teksti on kuvan tukena.
Katselin Starttiksen tilastoja ja erityisesti sivuston suosituimpia linkkejä. Niissä painottuvat erityisesti uutissivustot ja sähköpostipalvelut. Se ei sinänsä ole yllättävää, sillä kuuluvathan tämäntyyppiset palvelut netin käytetyimpiin.
Starttiksen 20 suosituinta linkkiä viikolla 41
- Ilta-Sanomat
- Iltalehti
- Ampparit
- Suomi24 Keskustelu
- Facebook
- Telkku
- Helsingin Sanomat
- Gmail
- Hotmail
- MTV3:n uutiset
- Luukku
- Suomi24 Posti
- YouTube
- YLE:n uutiset
- IRC-Galleria
- Osuuspankki
- Kauppalehti
- Ilmatieteen laitos
- Taloussanomat
- Saunalahden sähköposti
Nyt kun taloudessa on alkamassa huonommat ajat, niin on syytä kysyä, tuleeko tällä olemaan vaikutusta myös verkkomainontaan ja minkälaisia vaikutukset voisivat olla. Verkkomainonta ei vielä ole kokenut varsinaista laskusuhdannetta. Vuosituhannen vaihteessa ollut dotcom-romahdus romahdutti verkkomainonnan, mutta silloin verkossa mainostivat lähinnä elinkelvottomat dotcom-yritykset. Nyt verkko on kasvanut siihen pisteeseen, että verkkomainontakin alkaa olla riippuvainen talouden normaalista suhdannevaihtelusta.
Verkkomainonta on Suomessa kasvanut kovaa vauhtia jo useita vuosia. Kasvu ei voi jatkua loputtomiin ja uskonkin että tulossa oleva taantuma vaikuttaa myös suoraan verkkomainontaan. En kuitenkaan usko että verkkomainonta tulisi jälleen romahtamaan. Uskon pikemminkin siihen, että verkkomainonnan kasvu tulee hiipumaan ja mahdollisesti jopa pysähtymään taantuman syvyydestä riippuen. Verkko tulee todennäköisesti myös taantumassa viemään markkinaosuuksia perinteisiltä medioilta. Erityisen vahvasti uskon hakukonemainonnan kasvuun myös heikkoina aikoina. Se on edullista, tehokasta ja sillä voidaan monen mainostajan osalta suoraan kasvattaa myyntiä.
Vierityspalkissa käydään keskustelua siitä, miten uutisartikkeleissa olisi hyvä linkittää uutislähteeseen, jos se on netissä oleva sivu. Moni uutismedia ei vielä linkitä uutislähteisiin kovinkaan aktiivisesti, joten tässä olisi selkeästi parantamisen paikka. Poikkeuksen tekevät usein tekniikkaan painottuvat julkaisut, kuten Digitoday.
17.12.2006 klo 17.31
Open Directory kuoli jo aikoja sitten siksi, että se oli sisäänpäinlämpiävä elitistinen yhteisö.
Okei, ehkä olen katkera, mutta esimerkiksi vuosien saatossa lähetin kolme kertaa pyynnön päästä moderaattoriksi. Kertaakaan sitä ei hyväksytty ja jos katsoo vaikka DMOZ:n Suomen linkkejä niin ei siellä ole voinut mitenkään liikaa vapaaehtoisia olla ollut.
DMOZ:n ja wikipedian suurin ero oli, että jälkimmäistä pystyy ihan kaikki editoimaan ja ensimmäistä ei ja mikäli eivät moderaattorikäytäntöjään myös avoimempaan suuntaan niin en kyllä jää mitenkään kaipaamaan DMOZia.
18.12.2006 klo 13.33
Pahin isku Open Directorylle oli mielestäni jo Googlen PageRank-algoritmin keksiminen. AltaVistan aikoina hakukoneiden hakutulokset olivat niin sekaisessa järjestyksessä, että tavalliselle käyttäjälle oli merkittävää hyötyä linkkihakemistosta.
ODP:llä on ollut omia sisäisiä ongelmiaan (minimaalisen rahoituksen ja suljetun lähdekoodin yhdistelmä yhtenä merkittävimmistä), mutta isoin kysymys on mielestäni se, ketkä olisivat nykyään linkkihakemistojen tärkeimpiä asiakkaita ja millaista tuotetta he tarvitsisivat. Säätiön perustajien pitäisi ensin löytää vastaus tähän kysymykseen.
19.12.2006 klo 22.19
DMOZ on hidas ja mm tämän vuoksi tekniikkaa on uusittu viime aikoina. Ei DMOZ ole kuollut ja toimii tälläkin hetkellä. Nyt voi jopa ilmoittaa uusia linkkejä
Itse olen ollut DMOZ:in toimittaja vuodesta 2001 asti. Sääli jos zachen hakemuksia on hylätty koska suurin ongelma meillä on toimittajien puute. Emme ehdi käydä läpi ja hyväksyä linkkiehdotuksia joita tulee todella paljon ja suurin osa on roskaa.